Metsän jumalat
Tapio - metsän kuningas
Tapio on suomalainen muinainen metsän jumala tai haltija. Tapion katsottiin hallitsevan metsäistä valtakuntaansa Tapiolaa ja häntä kutsuttiin metsän kuninkaaksi. Tapion palvelusväkeä ovat Tapion piiat ja rengit eli Tapion väki. Nämä kaunistivat ja siivosivat metsää sekä huolehtivat kasveista ja eläimistä. Tapion vaimo on kaunis Mielikki, metsän emäntä. Tapion tyttäriä ovat ihastuttavat Tellervo, Tyytikki ja Tuulikki. Tapiolta pyydettiin metsästysonnea, sillä hän hallitsi riistaa. Tapiota tai hänen perhettään tai palvelijoitaan kuvaillaan yleensä ihmishahmoisiksi ja joko alastomiksi tai kauniisti pukeutuneiksi. Tapiota kutsuttiin Karjalassa hiideksi. Joidenkin tarinoiden mukaan Tapion parta oli puuta ja silmät kuin kaksi pohjatonta järveä.
Tapiotar suomalaisissa saduissa ja tarinoissa metsän haltija ja kuningatar. Tapiotar on myös myyttinen lintujen kantaäíti eli Emuu. Tapiotar ei välttämättä ole metsän kuningas Tapion vaimo, vaan Tapion naispuolinen vastine, metsän väen johtaja. Eräässä sadussa naimaton Tapiotar houkuttelee nuorukaisen puolisokseen ja uhkaa tappaa tämän, jos tämä yrittää pakoon. Tapiotar tekee nuorukaisen kanssa lapsen.
Mielikki - metsän emäntä
Mielikki oli muinaissuomalaisten uskonnon jumaluus, naispuolinen metsänhenki. Mielikki oli metsän kuninkaan Tapion vaimo. Metsästysuskomusten mukaisesti metsästäjien oli joskus puheltava ja laulettava viettelevästi sekä imartelevasti Mielikille saadakseen tältä lahjana saalista. Mielikkiä pidettiin metsän "taloustöiden" eli siistimisen, koristelun ja kaunistamisen hoitajana. Työn tuloksia, metsän kauneutta, kuten myös Mielikin omaa kauneutta, kannatti metsässä liikkuessaan kehua. Mielikin uskottiin myös lepyttävän miestään Tapiota, jos tämä tuli huonolle tuulelle ja usutti voimat metsämiehiä vastaan. Mielikin nimi juontuu onnea ja kohtaloa merkinneestä mielu-sanasta.
Mielikki on taitava parantaja. Hän hoitaa ansoihin jääneet käpälät ja tassut, pesästä pudonneet linnunpoikaset sekä metsokukkojen taisteluhaavat. Metsän parantavat kasvit hän kerää huolellisesti talteen, ja niinpä hänellä on sopivia rohtoja myös ihmisten vaivoihin, jos joku vain keksii käydä pyytämässä. Mielikin käyttämiä kasveja ovat muun muassa kanerva ja kataja.
Mielikkiä rukoiltiin erityisesti pienriistaa pyydettäessä. Pienriistan pyytäjän, sienestäjän ja marjastajan kannatti lausua metsään mennessään: "Siniviitta, viidan eukko, / mieluinen metsän emäntä! / Anna tie, avaa portti / minun metsällä käydessäni."
Tellervo - metsän tytär
Tellervo on erityisen viehkeä ja leikkisä metsän jumalan Tapion tytär suomalaisessa tarustossa.
Kalevalassa paimen pyytää Tellervoa avuksi karjan kaitsemiseen: "Tellervo, Tapion neiti, metsän tyttö tylleröinen, utupaita, hienohelma, hivus keltainen, korea, jok' olet karjan kaitselija, viitsijä emännän viljan mieluisassa Metsolassa, tarkassa Tapiolassa! Kaitse karja kaunihisti, viitsi vilja virkeästi!"
Nyyrikki - metsästyksen jumala
Nyyrikki on muinainen suomalainen metsästyksen jumala tai haltija, joka esiintyy kansanperinteessä. Kalevalassa Nyyrikki mainitaan Tapion ja Mielikin poikana:
Nyyrikki, Tapion poika, mies puhas, punakypärä!
Tapio on suomalainen muinainen metsän jumala tai haltija. Tapion katsottiin hallitsevan metsäistä valtakuntaansa Tapiolaa ja häntä kutsuttiin metsän kuninkaaksi. Tapion palvelusväkeä ovat Tapion piiat ja rengit eli Tapion väki. Nämä kaunistivat ja siivosivat metsää sekä huolehtivat kasveista ja eläimistä. Tapion vaimo on kaunis Mielikki, metsän emäntä. Tapion tyttäriä ovat ihastuttavat Tellervo, Tyytikki ja Tuulikki. Tapiolta pyydettiin metsästysonnea, sillä hän hallitsi riistaa. Tapiota tai hänen perhettään tai palvelijoitaan kuvaillaan yleensä ihmishahmoisiksi ja joko alastomiksi tai kauniisti pukeutuneiksi. Tapiota kutsuttiin Karjalassa hiideksi. Joidenkin tarinoiden mukaan Tapion parta oli puuta ja silmät kuin kaksi pohjatonta järveä.
Tapiotar suomalaisissa saduissa ja tarinoissa metsän haltija ja kuningatar. Tapiotar on myös myyttinen lintujen kantaäíti eli Emuu. Tapiotar ei välttämättä ole metsän kuningas Tapion vaimo, vaan Tapion naispuolinen vastine, metsän väen johtaja. Eräässä sadussa naimaton Tapiotar houkuttelee nuorukaisen puolisokseen ja uhkaa tappaa tämän, jos tämä yrittää pakoon. Tapiotar tekee nuorukaisen kanssa lapsen.
Mielikki - metsän emäntä
Mielikki oli muinaissuomalaisten uskonnon jumaluus, naispuolinen metsänhenki. Mielikki oli metsän kuninkaan Tapion vaimo. Metsästysuskomusten mukaisesti metsästäjien oli joskus puheltava ja laulettava viettelevästi sekä imartelevasti Mielikille saadakseen tältä lahjana saalista. Mielikkiä pidettiin metsän "taloustöiden" eli siistimisen, koristelun ja kaunistamisen hoitajana. Työn tuloksia, metsän kauneutta, kuten myös Mielikin omaa kauneutta, kannatti metsässä liikkuessaan kehua. Mielikin uskottiin myös lepyttävän miestään Tapiota, jos tämä tuli huonolle tuulelle ja usutti voimat metsämiehiä vastaan. Mielikin nimi juontuu onnea ja kohtaloa merkinneestä mielu-sanasta.
Mielikki on taitava parantaja. Hän hoitaa ansoihin jääneet käpälät ja tassut, pesästä pudonneet linnunpoikaset sekä metsokukkojen taisteluhaavat. Metsän parantavat kasvit hän kerää huolellisesti talteen, ja niinpä hänellä on sopivia rohtoja myös ihmisten vaivoihin, jos joku vain keksii käydä pyytämässä. Mielikin käyttämiä kasveja ovat muun muassa kanerva ja kataja.
Mielikkiä rukoiltiin erityisesti pienriistaa pyydettäessä. Pienriistan pyytäjän, sienestäjän ja marjastajan kannatti lausua metsään mennessään: "Siniviitta, viidan eukko, / mieluinen metsän emäntä! / Anna tie, avaa portti / minun metsällä käydessäni."
Tellervo - metsän tytär
Tellervo on erityisen viehkeä ja leikkisä metsän jumalan Tapion tytär suomalaisessa tarustossa.
Kalevalassa paimen pyytää Tellervoa avuksi karjan kaitsemiseen: "Tellervo, Tapion neiti, metsän tyttö tylleröinen, utupaita, hienohelma, hivus keltainen, korea, jok' olet karjan kaitselija, viitsijä emännän viljan mieluisassa Metsolassa, tarkassa Tapiolassa! Kaitse karja kaunihisti, viitsi vilja virkeästi!"
Nyyrikki - metsästyksen jumala
Nyyrikki on muinainen suomalainen metsästyksen jumala tai haltija, joka esiintyy kansanperinteessä. Kalevalassa Nyyrikki mainitaan Tapion ja Mielikin poikana:
Nyyrikki, Tapion poika, mies puhas, punakypärä!
Nyyrikki, Tapion poika, siniviitta viian poika!
Kansanrunoissa esiintyy monia eri versioita tämän olennon nimestä: Nyrkes, Nyrkys, Nyrkiö, Nyljys, Nylkys, Nylky, Myyrikki, Nyypetti, Tyyri.
Versio Nyrkes esiintyy Mikael Agricolan "epäjumalien" luettelossa vuodelta 1551. Agricolan mukaan Nyrkes auttaa oravien metsästäjää: Nyrckes Oravat annoi Metzast.
Kansanrunoissa esiintyy monia eri versioita tämän olennon nimestä: Nyrkes, Nyrkys, Nyrkiö, Nyljys, Nylkys, Nylky, Myyrikki, Nyypetti, Tyyri.
Versio Nyrkes esiintyy Mikael Agricolan "epäjumalien" luettelossa vuodelta 1551. Agricolan mukaan Nyrkes auttaa oravien metsästäjää: Nyrckes Oravat annoi Metzast.
Kommentit
Lähetä kommentti