Tekstit

Vedenväki

Luonnon haltijoista vedenhaltijoilla uskottiin olevan vahvimmat voimat, koska olihan vesi ihmisille elintärkeää. Kaikkialla Suomessa on kerrottu juttuja vedenhaltijoista, niin rannikolla, jokien varsilla kuin Järvi-Suomessakin. Eri vesistöissä uskottiin olevan erilaisia vedenhenkiä. Rauhalliset vedenottopaikat olivat parhaimpia, jos halusi parantua jostakin taudista. Vedenhaltijan uskottiin tuntevan lääkkeen vaivaan kuin vaivaan, sillä eihän turhaan sanottu ”Vesi vanhin voitehista” . Vedenhaltijaa saattoi pyytää taikakeinoin neuvomaan unessa oikean rohdon sairauteen.   Vedenhaltija saattoi olla eläinhahmoinen, kuten koira, kruunupäinen käärme tai suuren suuri kala. Yhtä hyvin se saattoi olla ihmisen hahmossa mies tai nainen. Vedenhaltijana on pidetty myös vesistön vanhinta asukasta tai esim. suurinta kalaa. Nämä ”veden vanhimmat” ovat vaikuttaneet pyyntionneen, ja siksi niille annettiin lahjoja tai osan saaliista. Useimmiten ensimmäinen pyydetty kala, tai ainakin kalan pää...

Veden jumalat

Ahti - veden haltija Ahti on suomalaisessa kansanperinteessä ja muinaisuskossa esiintyvä veden jumala tai haltija. Merta tai järveä nimitetään nykyisinkin usein Ahdin valta­kunnaksi. Suomessa on uskottu veen kuninkaaseen ja veen emäntään, joilla on useita tyttäriä, palvelijoita ja karjaa. Tyttäret, Vellamon neidot, ovat kauniita vedenhengettäriä, jotka uivat ja ilakoivat vedessä. Ahtola on suomalaisissa muinaisrunoissa ja Kalevalassa vedenalainen valtakunta tai iso talo, jossa asuvat veden emäntä Vellamo ja veden isäntä Ahti. Ahtolassa asuu myös vedenväkeä, jota mainitaan olevan paljon. Ahdilta pyydettiin kalaa, Mikael Agricolan ”epäjumalien” luettelossa vuodelta 1551 Achti toi vedestä kaloja: Achti wedhest caloia toi. Vedenhaltijat saattoivat olla anteliaita ja antoivat mahtavan kalansaaliin tai lähettivät karjaansa ihmisille. Ne saattoivat myös viedä mukanaan uimareita tai kalastajia tai muuten aiheuttaa epäonnea. Veden jumalana Ahti esiintyy pääasiassa loitsuissa, mutta ...

Metsän jumalat

Tapio - metsän kuningas Tapio on suomalainen muinainen metsän jumala tai haltija. Tapion katsottiin hallitsevan metsäistä valtakuntaansa Tapiolaa ja häntä kutsuttiin metsän kuninkaaksi. Tapion palvelusväkeä ovat Tapion piiat ja rengit eli Tapion väki. Nämä kaunistivat ja siivosivat metsää sekä huolehtivat kasveista ja eläimistä. Tapion vaimo on kaunis Mielikki, metsän emäntä. Tapion tyttäriä ovat ihastuttavat Tellervo, Tyytikki ja Tuulikki. Tapiolta pyydettiin metsästysonnea, sillä hän hallitsi riistaa. Tapiota tai hänen perhettään tai palvelijoitaan kuvaillaan yleensä ihmishahmoisiksi ja joko alastomiksi tai kauniisti pukeutuneiksi. Tapiota kutsuttiin Karjalassa hiideksi. Joidenkin tarinoiden mukaan Tapion parta oli puuta ja silmät kuin kaksi pohjatonta järveä. Tapiotar suomalaisissa saduissa ja tarinoissa metsän haltija ja kuningatar. Tapiotar on myös myyttinen lintujen kantaäíti eli Emuu. Tapiotar ei välttämättä ole metsän kuningas Tapion vaimo, vaan Tapion naispuolinen vastine, me...